Tätä blogia koostaessani ja muistiinpanoja selatessani löysin ensimmäisen oppimissopimukseni, jonka olen kirjoittanut reilu puolitoista vuotta sitten 17.3.2014. Tässä ote siitä:
...Luotan perhosvaikutuksen voimaan: pienillä teoilla kohti suuria päämääriä!
Minne haluan päästä?
Haluaisin kaikkien opiskelijoiden ottavan vastuun omasta oppimisestaan ja opintojen etenemisestä. Haluaisin olla innostava, rohkaiseva ja kannustava ohjaaja oppimisen poluilla.
Haluan itse oppia rohkeutta heittäytyä epämukavuusalueille, kasvattaa epävarmuuden sietokykyäni ja kykyä ottaa riskejä, luopua liiasta vastuunkannosta ja kontrolloinnista. Haluan olla ohjaajana luottavainen, mutta myös tiukka ja vaativa.
Visionani on, että osuuskuntatoiminta ja tiimioppiminen hiljalleen tulevat arkipäivän toiminnaksi Aarretalossa. Opintoja, työssäoppimista ja näyttöjä voi suorittaa työskennellen osuuskunnassa. Toiminnan suunnitelmallisuuden, näkyvyyden ja innostuneiden toimijoiden myötä yhä lisää opiskelijoita haluaa suorittaa opintojaan osuuskunnan kautta. Ammattialat toimivat keskenään yhteistyöprojekteissa, opettajat ovat mukana innostamassa, kannustamassa ja valmentamassa.
Nyt tätä lukiessa on mukava huomata omakohtaisesti, että oppimissopimus on todella toimiva työkalu, sen kirjoittamisella on oikeasti merkitystä. Tiimimestarikoulutuksen myötä ja Aarretalossa kollegani kanssa tekemäni kokeilu- ja kehittämistyö on saanut aikaan sekä omassa mielentilassani että konkreettisesti arjen työskentelyssä tavoitteiksi kirjaamiani asioita. Luulen, että suurelta osin se johtuu siitä, että pohtimisen ja kirjoittamisen jälkeen tavoitteet ovat olleet alitajunnassa ohjaamassa ajatuksia ja toimintaa. Perillä en ole, mutta hyvässä vaiheessa matkalla, perhosvaikutukset jatkuu perhosenlennolla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti